Kevätpäivä Naantalissa

Tänään oli lämmin kevätpäivä, joten suuntasimme miehen kanssa Naantalin vanhaan kaupunkiin. Aurinko helli meitä ja takit oli riisuttava jo alkumatkasta. Kävimme myös muumimaailman kupeessa kävelemässä luonnon äärellä.

Naantali on kyllä valloittava näin kesän lähestyessä. Ihmiset olivat iloisia ja maisemat upeita. Vanhassa kaupungissa oli ihastuttavia kivijalkaputiikkeja, jotka tosin aukeavat vasta ensi kuussa. Hetkellisesti jo haaveilin siitä, miten omistaisin vanhasta kaupungista talon ja perustaisin siihen yhteyteen jonkinlaisen liikkeen. Onneksi meillä on jo uuden talon avaimet lähes taskussa, niin ei pääse sen suuremmin haihattelemaan.

Kevätväsymys

Jotenkin sitä ajatteli, että kun kevät koittaa, olokin virkistyy. Näin ei ole kuitenkaan käynyt ja olenkin löytänyt tähän useamman syyn omassa toiminnassani.

1. Työpäivät ovat liian pitkiä. Sopimuksessa lukee 7h/päivä, mutta kyllä puhutaan 10h, jopa ylikin, kestävistä työpäivistä.
2. Nukun liian paljon päiväunia, jotka venyvät, koska olen väsynyt päivisin. Pitäisi sinnitellä yöunille asti, jotta päiväunet eivät verottaisi yöunia.
3. Aurinko tuo mukanaan sen, että meillä on asunnossa aivan helkkarin kuuma koko ajan. Tuskahiessä ei saa nukuttua.
4. Mies on ollut yövuorossa ja tämä on sotkenut myös minun rytmiäni. Nukkumaankäynti venähtää ja uni tulee yksin huonommin.
5. Töiden lisäksi stressiä ja päänvaivaa aiheuttaa myös talokauppahommat ja niiden mukanaan tuomat yölliset pohdiskelut. Ei tule uni silmään.

Pidennetty viikonloppu tulee tarpeeseen. Suuntaamme viikonlopuksi Lappeenrantaan vanhempieni luokse, enkä aio muutamaan päivään laittaa rikkaa ristiin.

Maaliskuuta kohti

Kun arki koostuu pitkälti työjutuista (työlounaista) ja kotona rötväämisestä, ei oikein aina pysy edes kärryillä mikä päivä tai viikko on kyseessä. Kuukauden kohdalla olen sentään vielä kartalla ja odotankin jo malttamattomana maaliskuun vaihtumista.

Tämän hetkiset aurinkoiset, mutta helkkarin kylmät kelit eivät vielä tunnu keväältä, mutta pian se kevätaurinkokin alkaa lämmittää. Tuossa oli jo muutama työpäivä, jolloin jokainen postilaatikon kansi ei ollut jäätynyt kiinni. Toivoa siis on.

Kevätkuukaudet tulevat täyttymään näiden perustoimintojen lisäksi myös opiskeluhaaveista, kun yhteishaku taas maaliskuussa alkaa. Lisäksi tänään pankkitädin kanssa käyty lainaneuvottelu sai myös orastavat talohaaveet taas putkahtamaan pintaan. Ehkä meillä vielä jossain kohtaa on oma koti.

Esimieheni on näyttänyt vihreä valoa sille, että saisin pääsykoelukulomaa joskus huhti-toukokuussa. Kieltämättä tässä alkaisi kaivata jonkinlaista vapaa-aikaa lomailun muodossa. Aiemmissa töissä olen tottunut talvilomaviikkoon, joka monella on juuri nyt meneillään. Kärsin vierotusoireista, kun en saakaan joka helmikuista lomaviikkoa.

Mies oli töissä viikonlopun ja minä teen lähes päivittäin ylitöitä viikolla. Iltaisin katsellaan usein joku elokuva ja mennään nukkumaan. Eilen olin sängyssä lukemassa jo illalla ennen puolta kahdeksaa. Väsymys on ollut kova, samoin jatkuva iltanälkä. Kokoajan pitäisi olla mäyssäämässä jotakin. Toivottavasti tämä on kuitenkin sidonnaista vuodenaikaan ja tilanne korjaantuu kevään myötä.

Suuret haaveet tarvitsevat toteutuakseen aikaa ja energiaa. Kun unelmia lähdetään tavoittelemaan, ei enää ole aikaa jatkuvalle väsymykselle ja loikoilulle. Silloin seulotaan jyvät akanoista.