Terveysasioita

btf

Kun on tässä maannut tämän viikon saikulla kotona aivan jäätävässä räkätaudissa sitä tuntee itsensä taas ihan tavalliseksi kuolevaiseksi. Kaiken muun on voinut jättää aikalailla minimiin, mutta koulun deadlinet painavat päälle kuin yleinen syyttäjä, joten tässäkin olotilassa, joka sanalla sanoen on aivan helvetillinen, on ollut pakko tehdä taitotasoon nähden aivan järjettömän vaikeita ja aikaavieviä Excel-tehtäviä. Lisäksi alkusyksystä innolla haalimani Henkilöverotuksen verkkokurssi Samkin puolelta alkoi maanantaina. 10 tehtävää lisää tähän kaaokseen.

Flunssan lisäksi viimeaikoina on muutenkin tullut pyörittyä terveysaiheen ympärillä melko tiiviisti. Pomo nimittäin päätti lähettää minut työhöntulotarkastukseen näin 11 kuukautta töiden alkamisen jälkeen. Kävin terveydenhoitajalla, labroissa ja lääkärillä. Nämä poikivat puolestaan käyntejä ravintoterapeutilla, fysioterapeutilla ja luomen poistossa. Fyssarilla kerkesinkin jo ensimmäistä kertaa käydä ja sain rutkasti ohjeita siihen, miten parantaa liikkuvuuttani ja työergonomiaa. Lisäksi sain selkääni elämäni ensimmäiset kinesioteippaukset.

Terveystarkastuksesta jäi hyvä maku, vaikka hyötyliikunnan määrä sekä ravintopuoli olivatkin retuperällä. Veriarvot olivat kuitenkin hyvät, eikä diabetes ole vielä iskemässä, joten uskallan jälleen hengittää hiukan vapaammin. Läpäisin pienet kuntotestit niin, että olen soveltuva työhöni jatkossakin. Sain lisäksi neuvoteltua itselleni migreeniin kohtauslääkkeet sekä aloitettua paniikkihäiriölääkitykseni vähentämisen lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Kunhan tästä tervehdyn, varaan ajan luomen poistoon ja jatkan parit fyssarikäynnit. Ravintoterapeutille minun tulisi varata aika työterveyden ulkopuolelta, sillä sitä työpaikkani tekemä sopimus ei kata. Lisäksi pitkään suussani kummitellut, aivan päin honkia kasvanut, viisaudenhammas tulisi käydä poistattamassa. Samalla tulisi tarkistaa hampaiden kunto, sillä ainakin hammaskiveä tuntuu kertyneen ja vihlontakin on sitä luokkaa syödessä, että ihan kaikki ei varmasti ole kunnossa.

Suosittelen kaikille pientä terveystsekkausta aika-ajoin. Vaikka tulokset saattavat etukäteen pelottaa, voivat ne myös tuoda mukanaan selvyyden ja jopa mielenrauhaa. Lisäksi ne ikävät asiat, joita tarkastuksissa saatetaan löytää, on parempi löytää nyt eikä vuosien päästä, jolloin mitään ei ehkä ole enää tehtävissä.

Kun tulot puolittuvat – puhetta rahasta

Tänään on vuorossa hiukan puhetta rahasta, joka valitettavasti on vieläkin liian suuri tabu yhteiskunnassa. Olen aina puhunut avoimesti siitä, miten paljon saan palkkaa, paljonko kulutan ja paljonko saan säästettyä. Tilanteeni muuttui alkusyksystä jälleen, kun aloitin päätoimisena opiskelijana monimuotokoulutuksessa AMK:ssa. Jotta minulla olisi aikaa opiskella päiväopiskelijoiden tahtiin ja valmistua tavoiteajassa tai nopeamminkin, täytyi minun pudottaa työtunteja aika reippaalla kädellä. Niinpä teen enää 20 tuntista työviikkoa.

Käytännössä homma toimii niin, että teen töitä neljänä päivänä viikossa. Tunnit jakautuvat näille neljälle päivälle hiukan epätasaisesti, sillä tarve töissä on toisina päivinä suurempi kuin toisina. Jokainen työpäiväni alkaa kuitenkin klo 6.15. Lopettelen työpäiväni kello kymmenen ja yhden välillä, paitsi jos joudun jäämään ylitöihin. Palkkaa tästä 20h/vk+lisätyöt kertyy n. 1000€/kk. Tämän lisäksi saan kuukausittaista avustusta vanhemmiltani n. 200€/kk. Tämä on jäänne opiskeluajoilta. Sain päätöksen siitä, että olen oikeutettu opintotukeen, mutta tämän vuoden tienestini ovat liian korkeat, jotta voisin vielä nostaa sitä. Minulla on myös oikeus nostaa opintolainaa, mutten ole siihen vielä tarttunut.

Menopuolella sitten puolestaan onkin näitä ihan perus juttuja. Keväällä ostettu talo ja sen mukanaan tuoma asuntolaina, ovat suurimpia menoeriä. Lisäksi minulla on hiukan jäljellä vanhan autolainan lyhennystä. Vanhan opintolainan olen onneksi maksanut jo pois. Kuukausittaisia kuluja ovat vakuutusmaksut, kotiin liittyvät maksut, kuten sähkö, vakuutus, lämmitysöljy, jätehuolto, vesimaksut ym. Näitä olemme mieheni kanssa jakaneet. Lisäksi meillä molemmilla on autot, sillä työmatkamme ovat pitkiä. Auto tuo roimasti kuluja, mutta helpottaa arkea.

Perusasioihin menee rahaa: ruokaan, lääkkeisiin, lemmikkeihin, vaatteisiin, hygieniaan. Meillä on myös tv-palveluja, nopea nettiliittymä, puhelimet, muutamia lehtitilauksia yms. On asioita joista ei tingitä, kuten nopea netti, joka on edellytys sille, että pystyn suorittamaan opintoni kotoa käsin.

Kun minulla oli vielä täysipäiväinen työ rahaa kului paljon reissaamiseen, ravintoloihin ja kahviloihin, vaatteisiin, sisustukseen, kosmetiikkaan, elokuvalippuihin, kirjoihin… Nyt kun tuloni puolittuivat, on aika ottaa itseä niskasta kiinni ja ryhtyä karsimaan menoja. Ensimmäisenä lähti valtaosa lehtitilauksista, jokavuotinen talviurheilukanavapaketti, kuntosalijäsenyys ja nettishoppailu. Seuraavaksi aion tarttua aihepiireihin ruoka ja vaatteet.

Tietynlainen nuukailu on ihan mukavaa vaihtelua, kun kyseessä on toivottavasti väliaikainen tilanne. Lisäksi enne kärsi minkään asian puutteesta, eli ei tarvitse asua sillan alla ja syödä roskiksista. Plussana toki vielä se, että miehellä on vakityö ja kohtalaisen hyvät tulot, joten voin vipata häneltä, jos hätä iskee. Meillä molemmilla on omat rahat, muttemme laske tarkalleen mitä kukakin maksaa. Vakaa tarkoitukseni on karsia kulujani niin, että pärjään omilla tuloillani myös tämän opiskeluajan. Kulutuksessani on sen verran ilmaa, että aika paljon saa karsittua kohtalaisen pienellä vaivalla. Ongelmaksi ovat muodostuneet budjettini mukaan aivan viime metrit. Kuinka saada tilanne noin -100€/kk vähintään plusmiinus nollaan. En aio karsia rahastosijoituksistani, joka toki olisi helppo tie saada tulos plussalle, vaan tingin muista asioista.

Tällaisten asioiden parissa täällä kamppaillaan. Muilla menossa nuukailuvaiheita tai halu karsia kulutuksesta?

 

Syksy näkyy myös kotipihalla

Kotikadulla on yksi pensasaita, jossa kuvastuu koko syksyn väriloisto. Se aita on minun piha-aitani. Keltaisen ja punaisen sävyiset lehdet näyttävät kauniina syyspäivänä mahtavilta. Sateisena syyspäivänä niiden mahtavuus hieman laantuu.

Takapiha ei ole aivan yhtä värikylläinen, mutta syksyn merkkejä on sitäkin enemmän. Kukkapenkit alkavat rapistua lopullisesti. Omenapuut eivät näytä enää kovinkaan kauniilta.

Terassilta on kannettu kaikki ylimääräinen pois. Grilli ja osa kalusteista on jo varastossa.

Vielä hetken luonto tarjoaa parastaan, ennen kuin talvi iskee ja muuttaa kaiken joko synkäksi tai valkoiseksi. Miltähän kotipiha näyttää talvella?

Koti itsessään tuskin muuttuu juurikaan.

Kipua ja ajatusten nollausta

Lauantaina se sitten tapahtui, mitä en ollut osannut ollenkaan odottaa. Laskeuduin huulirasvan muoveja avaten portaita alakertaan, kun yhtäkkiä liukastuin ja kaaduin taaksepäin lanaten portaat alakertaan asti. Rappusten alapäässä se iski: huuto ja kauhu! Pelko siitä, että nyt kävi pahasti. Kipu oli sanoinkuvailematon, liekö shokinkin takia, vaikka yleensä shokki viivästyttää kipua.

Mies havahtui keittiössä kovaan kolinaan ja huutoon. Säikähtäneenä säntäsi luokseni löytäen minut rappusten alapäästä makaamasta. Oli kuulemma aika kova paikka. Koitin liikuttaa itseäni ja tunnustella mahdollisia vaurioita, mutta mikään paikka ei tuntunut vahingoittuneen pahasti. Takalisto-osasto oli aivan tulessa, mutta siitäkin selvittiin violetinpunaisenmustalla mojovan kokoisella mustelmalla, joka vaikuttaa lähinnä liikkumiseen.

Lähdettiin kuitenkin suunnitellulle Helsingin reissulle, kun todettiin, että kaikki raajat toimii, eikä pää kolahtanut mihinkään. Olo oli ihan hyvä järkytyksen hiukan laannuttua. Onneksi en ollut kaatunut eteen päin, sillä jälki olisi varmasti ollut toisenlaista. Yhtän en ehtinyt käsillä ottaa vastaan, sillä käsissäni olivat kaatumisen hetkellä kännykkä ja huulirasva. Ne olivat tiukasti otteessani vielä pyöriessäni alakerran lattialla kivun kourissa.

Onni onnettomuudessa ja päästiin siis suuntamaan kohti pääkaupunkiseutua, hotellilomaa ja miehelle viime jouluna ostamaani ”käsiaseammunta kahdelle” -elämyspakettia. Pienellä haparoinnilla löydettiin perille Osuva Range & Trainingiin ja päästiin turvallisuuskoulutukseen ja lopulta ampumaan. Aivan uskomattoman koukuttavaa touhua. Osumat olivat huonoja, jollei keskittynyt 100%. Muutamia kierroksia siinä räiskittiin ja viimeisellä kierroksella osuin jopa kymppiin! Hiukan reunaosuma, mutta lasketaan!

Innostus oli valtava, keskittyminen ja aivojen nollaus tehokasta. Aika kului kuin siivillä ja Osuva ansaitsee kyllä kiitokset hienosta elämyksestä: puitteet viimeisen päälle, henkilökunta huippuluokkaa ja fiilis kohdillaan. Hyvillä mielillä ja hymyssä suin lähdettiin jatkamaan viikonloppulomaa.

30!

Tartun blogisiskohaasteeseen, jonka meille jakoi Näissä neliöissä blogin toreynn.

1. Avioliittoja? Ei ole.

2. Kihloissa?  En ole ollut.

3. Lapsia? Ei, mutta ikää alkaa olla sen verran, että kohta olisi aika keskittyä siihenkin puoleen.

4. Lemmikkejä? Tällä hetkellä leijonaluppakani Nöpöstiina ja syyrialainen hamsteri Muru.

5. Leikkauksia? Ei. Tosin täytyisi varata aika viisaudenhampaan poistoon.

6. Lävistyksiä? Ei ole.

7. Tatuointeja? Kolme kappaletta. Sudet, avain ja Totoro.

8. Muuttoja? Siskon synnyttyä Kimpisestä kerrostalosta Lauritsalan Furulundiin kerrostaloon. Sieltä muutama vuosi myöhemmin Hartikkalaan omakotitaloon. Sitten Tykki-Kiviharjuun poikaystävän kanssa 2007. Opiskelijakämppään Mikkelin Launialaan 2008. Tampereelle keskustaan 2011. Kaukajärvelle 2013. Pirkkalaan asumisoikeusrivariin Niemenmaalle 2015, Ylöjärvelle sinkkuyksiöön 2017. Turkuun Pääskyvuoreen 2017 syksyllä. Jäkärlään omakotitaloon 2018.

9. Ottanut lopputilin? Olen ottanut lopputilin eräästä työpaikasta alkaen N-Y-T-meiningillä. Olen myös irtisanoutunut läydettyäni muita töitä tai muuton vuoksi.

10. Ollut saaressa? Päiviönsaaressa futisleireillä ja mm. ahvenanmaan saaristossa kotimaassa sekä esim. Caprilla ulkomailla.

11. Autosi? Toyota Yaris 2011. Ensimmäinen autoni oli Toyota Yaris, joka nykyisin on siskollani. Välissä koitin Renault Clioa, mutta se lahosi käsiin, joten palasin tuttuun ja turvalliseen Yarikseen. Myös kumppanien autoilla olen ajellut paljon: Nissan Almera Gt, Audi A4, pieni romu Peugeot, BMW 318. Töissä VW Caddy, VW MaxiCaddy, VW Transporter, Mercedes Benz Vito.

12. Ollut lentokoneessa? Monta kertaa nuorempana, kun perheen kanssa matkusteltiin. Viimeisimmästä kerrasta tosin on jo monta vuotta.

13. Onko joku itkenyt vuoksesi? On varmasti.

14. Ollut rakastunut? Olen ollut ja olen nytkin.

15. Ollut ambulanssissa? Kuulemma pienenä taaperona.

16. Luistellut? Lähinnä koulussa.

17. Surffannut? En ole. Paitsi netissä.  Ja oon suppaillut. Siin on sentää lauta.

18. Ollut risteilyllä? Tallinnan risteilyllä, Saimaan kanavaristeilyllä, Tukholman risteilyllä, Ahvenanmaan risteilyllä…

19. Ajanut moottoripyörää? Vain skootteria ja crossipyörää. Istunut Honda Shadown kyydissä muutaman kesän.

20. Ratsastanut hevosella? Lapsena kävin 6 kertaa ratsastamassa, kunnes vaihdoin futikseen.

21. Lähes kuollut? En ole.

22. Ollut sairaalassa? Muksuna jonkin kohtauksen vuoksi. Aikuisena suoliston takia.

23. Suosikki hedelmä? Kiivi

24. Aamu vai ilta? Olen iltaihminen, josta on aamutyön vuoksi tehty väkisin aamuihminen.

25. Lempiväri? Keltainen

26. Viimeisin puhelu?  Mummin kanssa.

27. Viimeisin viesti? Miehen kanssa viestiteltiin, kun lähdettiin töistä kotiin.

28. Kahvi vai tee? Kahvi nykyisin kiellettyjen listalla, joten tee.

29. Kissa vai koira? Koiraa ollaan nyt harkittu perheeseen.

30. Paras vuodenaika? Kesä!