Kevätväsymys

Jotenkin sitä ajatteli, että kun kevät koittaa, olokin virkistyy. Näin ei ole kuitenkaan käynyt ja olenkin löytänyt tähän useamman syyn omassa toiminnassani.

  1. Työpäivät ovat liian pitkiä. Sopimuksessa lukee 7h/päivä, mutta kyllä puhutaan 10h, jopa ylikin, kestävistä työpäivistä.
  2. Nukun liian paljon päiväunia, jotka venyvät, koska olen väsynyt päivisin. Pitäisi sinnitellä yöunille asti, jotta päiväunet eivät verottaisi yöunia.
  3. Aurinko tuo mukanaan sen, että meillä on asunnossa aivan helkkarin kuuma koko ajan. Tuskahiessä ei saa nukuttua.
  4. Mies on ollut yövuorossa ja tämä on sotkenut myös minun rytmiäni. Nukkumaankäynti venähtää ja uni tulee yksin huonommin.
  5. Töiden lisäksi stressiä ja päänvaivaa aiheuttaa myös talokauppahommat ja niiden mukanaan tuomat yölliset pohdiskelut. Ei tule uni silmään.

Pidennetty viikonloppu tulee tarpeeseen. Suuntaamme viikonlopuksi Lappeenrantaan vanhempieni luokse, enkä aio muutamaan päivään laittaa rikkaa ristiin.

Tarjouksen tekeminen

Selailtuamme aikamme erilaisia kohteita ympäri Varsinais-Suomea, alkoi jonkinlainen käsitys hintatasosta muodostua. Lisäsimme oikotie-palvelussa ja etuovessa kiinnostavia kohteita suosikki-listalle ja aloimme sen pohjalta tekemään karsintaa. Mielenkiintoinen omakotitalo löytyi ja välittäjä oli valmis pitämään meille yksityisesittelyn talosta.

Esittely sujui hyvin ja talo oli juuri sellainen kuin olimme kuvitelleetkin. Totesimme heti kohteesta lähdettyämme, että tästä kyllä laitetaan tarjous vetämään. Lupa tarjouksen tekemiseen täytyi kuitenkin kysyä pankilta, joka tietenkin oli kiinni viikonlopun. Tunteet alkoivat jo kuumeta, kun huomasimme, että kohdetta esitellään taas heti maanantaina, emmekä me olleet saaneet pankkivirkailijaamme yhteyttä.

Maanantaina soittelimme pankkiin ja jätimme virkailijalle soittopyynnön. Hän ei kuitenkaan soittanut takaisin. Välittäjä soitteli jo kiinnostuneena kuulemaan aiommeko tarjota kohteesta jotain. Tänään tiistaina jätin pankkiin kiireellisen soittopyynnön ja se meni perille. Saimme luvan tarjota ja kävimme kirjoittamassa virallisen ostotarjouksen äskettäin välittäjän toimistolla.

Myyjällä on huomiseen asti aikaa hyväksyä tai hylätä tarjous tai tehdä jonkinlainen vastatarjous. Jännitystä pidetään siis edelleen yllä. Tarjouksemme oli alle pyyntihinnan mutta kohtuullinen, joten tilanne voi kääntyä mihin suuntaan tahansa.

Pidetään kaikki peukkuja.

Oman kodin valinta

Jaarittelen edelleen aiheesta: oma koti, mutta se on tällä hetkellä aikalailla arkea hallitseva asia työn ja nukkumisen lisäksi.

Lainaneuvotteluja ollaan käyty edelleen eri pankkien kanssa, tänään neuvoteltiin 1,5h erään pankin kanssa ja päästiin aika hyvään tulokseen. Jäi hyvä mieli siitä.

Viime viikonloppuna kävimme Naantalissa ajelemassa autolla ja katselemassa myynnissä olevia taloja päältäpäin autosta käsin. Kävimme myös Raisiossa eräässä asuntonäytössä, jossa kovahintainen talo ei tehnyt lähtemätöntä vaikutusta meihin. 250 000 euroa ja vain hädintuskin kohtalaisessa kunnossa olevat sisäpinnat yhdistettynä minimaaliseen pihaan eivät olleet sen väärti.

Toiseenkin näyttöön oli tarkoitus mennä, mutta kohde sijaitsi sellaisessa rinteessä, kapealla tiellä, että innostus loppui nopeasti. Automme oli jo jumissa pihatiellä ja väkeä tunki paikalle koko ajan lisää niin, että päätimme poistua kotiin suunnittelemaan uusia näyttöreissuja. Jos takavetoisella autolla ei meinaa päästä pihaan, ei koti sovi meille. Miten sinne pääsisi muuttoautolla?

Muutama ihana kohde on löytynyt Mynämäeltä, mutta jotenkin talon ostaminen sieltä hirvittää. Taloja siltä alueelta on todella vaikea saada kaupaksi, mikäli sellainen tilanne tulisi. Olisiko siellä kuitenkin liian vähän palveluja meille? Ilmoitimme välittäjälle olevamme kiinnostuneita yksityisnäytöstä erään Mynämäen kohteen suhteen, mutta välittäjästä ei ole kuulunut.

Torstaina käymme katsomassa erästä omakotitaloa Turussa. Kohde vaikuttaa tähän mennessä lupaavimmalta hinnan, sijainnin ja koon huomioonottaen. Toivottavasti siitä saataisiin meille unelmien koti.

Oma koti – lainan kilpailutus

Kirjoitin jo aiemmin haaveesta ostaa omakotitalo. Silloin kaikki oli vielä melko häilyvää, mutta nyt olemme oikeasti ottaneet askeleen kohti omaa kotia. Laitoimme miehen kanssa eri pankeille lainakyselyitä tuossa viime viikolla ja nyt alkuviikosta on puhelin pirissyt. Ensi viikolle on jo sovittu pari lainaneuvotteluaikaa, joten homma etenee ainakin jossain määrin.

Eri taloja on katseltu toistaiseksi vielä netin välityksellä. Koemme, että paikanpäälle näyttöihin kannattaa lähteä vasta, kun lainalupaus on taskussa. Budjettimme on rajallinen, mutta kyllä silläkin omakotitalon saa, kun on valmis hiukan tinkimään asioista.

Etenevät asiat (niin asuntoasiat kuin kevätkin) tuovat hyvän mielen. Pitkän talven jälkeen alkaa taas aurinko paistaa.

Jäämme odottelemaan kevättä ja lainatarjouksia.