Tulin vain kertomaan

Otsikon mukaisesti tulin vain kertomaan, että:

Oon niin innoissani, motivoitunut ja onnellinen. Vielä toistaiseksi.

Emojihaaste

Sydän huutaa -blogin topaasilapsi haastoi minut mukaan hauskaan emojihaasteeseen. Haasteessa paljastuu minusta uusia ja vanhoja tuttuja puolia. Haasteeseen saavat tarttua kaikki blogini lukijat. Ideana on siis vastata annettuihin aiheisiin emojilla tai useammalla.

Tässä minun vastaukseni:

Kerran kuussa

Se iskee kuin salama joka kuun viimeinen maanantai. Se saa aikaan ahdistuksen, saikutusfiiliksen, pahan mielen, kovan kivun ja halun piiloutua sänkyyn pahaa maailmaa. Se on tarkka, pettämätön ja ehkä koko maailman inhottavin asia.

Nimittäin migreeni.

Minulla on ollut migreeniä aikuisiällä vaihtelevasti. Nyt käytettyäni jonkin aikaa migreenitrackeria, olen havainnut, että migreenini yhdistyvät joka kuukausi juuri menkkojen alkuun.

Silmissä sumenee, pää on ihan h*helvetin kipeä, etenkin silmä ja poskipää ovat kuin tulessa. Ruoka ei tahdo maistua, unta ei meinaa saada, särkylääkkeet eivät auta. Lääkäri ohjeisti ottamaan rohkeasti 1000mg panadolia ja 600-800mg buranaa, mutta kun EI AUTA!

Toiveeni migreenilääkkeistä kaikuivat kuuroille korville, mutta pikku hiljaa alkaa tuntua siltä, että palaan takaisin lääkärin pakeille hakemaan ne helkkarin tabletit, vaikka se olisi viimeinen tekoni.

Joka kuukausi ei viitsi saikuttaa kolmea päivää ma-ke, kun on pää kipeä. Koita siinä sitten kirkkaassa auringonpaisteessa ajaa monta tuntia työautolla ees taas ja olla skarppina, kun tuntuu, että aivot räjähtää. Aurinkolasit ei auta, lippis ei auta, kylmä, kuuma, uni, ruoka, mikään ei auta. Särkylääkkeet on lähinnä huono vitsi!

Nimimerkillä: Se aika kuusta

Yyterissä

cof

sdr

Olen ehkä joskus lapsena pistäytynyt Yyterissä vanhempieni kanssa. Se on kuitenkin tapahtunut niin, etten sitä enää muista. Niinpä yllätyinkin iloisesti, kun mieheni ehdotti viikonloppuna Laitilan munamarkkinoilla ollessamme, josko suuntaisimme samalla reissulla myös Yyterin hiekkarannalle kävelemään.

Sää oli kovin viileä, mutta jonkin verran ihmisiä otti silti aurinkoa. Vain muutamat uskaltautuivat uimaan tuulen ja aaltojen sekaan. Me riisuimme kengät ja nautimme hiekasta jalkojen alla. Kävelimme rantaa pitkin ja kävimme huuhtomassa jalkoja merivedessä.

Suuntasimme mitä ilmeisemmin jonnekin väärälle rantakaistaleelle, sillä yhä enemmän alkoi näkyä ihmisiä ilman rihmankiertämää. Oli siellä meitä vaatteellisiakin, ja jotkut olivat innostuneet vesilautailemaan. Hurjan näköistä menoa.

Yyteriin on ehdottomasti päästävä myöhemmin kesällä uudelleen, mielellään hiukan lämpimämmän sään turvin, jotta uskaltautuisi uimaankin. Toivon, etteivät juhannusjuhlijat sotke koko rantaa ihan kamalaan kuntoon. Nytkin hiukan pelotti, ettei vain pehmeässä hiekassa ole lasinsiruja, vaikkei mistään sellaisesta ollut viitteitä. Pidetään luonto puhtaana juhlinnasta huolimatta.

 

 

Häävalssi

En ole oikein ikinä kuunnellut Stellaa. Nyt laulajan kuoleman jälkeen olen kuitenkin kuullut radiossa poikkeuksellisen paljon Stellan biisejä. Spotify-listalleni on kuin huomaamatta ilmaantunut Stellan Häävalssi. Kaikessa kauneudessaan loistava biisi, koskettava ja ajatuksia herättävä.

Stellan laulaja Marja Tahvanainen menehtyi äkillisesti sairauskohtaukseen vain 38-vuotiaana. Upeaääninen laulaja herätti varmasti monissa paljon tunteita. Omalla kohdallani Häävalssi-kappale on herännyt eloon vasta laulajan menehtymisen jälkeen. Sanat koskettavat omaa elämääni ja epävarmuuttani tulevasta, mutta kyllä välillä tuntuu myös siltä, että kappaleen sanat osuvat vähän liian lähelle myös laulajan omaa kohtaloa. Vai mitä olette mieltä?

Tuulimyllyjä vastaan
Täällä taistellaan
Viima hiuksissa viipyy
Hetken vaan
Toiset nuorena nukkuu
Joskus se pelko uniin kulkeutuu
Sitten sinä oot siinä
Silität mun hikistä päätä
Joku taika sulla on sillä

Sinä vain, sinä vain
Saat mut luottamaan
Meillä on aikaa

Sinä vain, sinä vain, sinä vain
Saat mut tuntemaan että mä kelpaan

Kun pyryttää ja pajutkin taipuu
Kinosten alle hautautuu
Täytyy olla lujasta luusta
Että selviytyy

Hangen alla paine kasvaa
Kestänkö sen mitä vaaditaan
Rakas, onneks sä oot siinä
Silität mun hikistä päätä
Joku taika sulla on sillä
Sinä vain, sinä vain
Saat mut luottamaan
Meillä on aikaa

Sinä vain, sinä vain, sinä vain
Saat mut tuntemaan, että mä kelpaan

Sitten sinä oot siinä
Silität mun hikistä päätä
Joku taika sulla on, sillä

Sinä vain, sinä vain
Saat mut luottamaan
Meillä on aikaa

Sinä vain, sinä vain
Sinä vain, saat mut tuntemaan
Että mä kelpaan

Sinä vain, sinä vain
Saat mut taistelemaan
Tuulimyllyjä vastaan

Sinä vain, sinä vain, sinä vain
Saat mut nousemaan
Läpi hangen ja roudan

 

12 kysymystä kesästä

Ihana Toreynn Näissä neliöissä -blogista haastoi minutkin mukaan kesähaasteeseen.

 

1) Lippis vai lierihattu

Oon kyllä lippistyttöjä. Ylipäätään hatut eivät vain jotenkin asetu pieneen päähäni, mutta lippistä pitelen siitä huolimatta. Lierihatun alta en varmaan näkisi mitään 😀

2) pehmis vai jäätelöpallo

Pehmistä söin viimeeksi varmaan viisi vuotta sitten ja en unohda sitä, kuinka se vaikutti ei niin miellyttävästi suolistooni, joten vastaan jäätelöpallo. Eniten tänä kesänä on kuitenkin tullut syötyä kaupan Daim-tuutteja ja Jättis Kaktuksia.

3) herneet vai mansikat

Rakastan mansikoita, vielä enemmän tosin vadelmia. Herneetkin on hyviä silloin, kun ne maistuvat makealta, eivätkä ole vielä kuivia ja mauttomia.

4) palju vai järvivesi

Paljua en ole kokeillut ikinä, uin muutenkin hyvin harvoin. Järvivesi rauhallisella rannalla on mieluisin vaihtoehto. En halua uida rannoilla, jossa on sakkia kuin meren mutaa. Viimeeksi pulahdin viime kesänä suppailua kokeillessa, kun lauta karkasi alta.

5) grilliherkut vai kesäkeitto

Grilliherkut! Etenki grillijuustot, vartaat, makkarat, maissit, laadukkaat pihvit ja juustotaskut.

6) mökki vai teltta

Mökki. Olen kermaperse. Lapsuuden telttaleirit futisporukalla oli kyllä hauskoja, mutta nykyisin kaipaan laatua elämään.

7) varjo vai auringonpaiste

Palan heti auringossa, joten vastaan varjo. En muutenkaan pidä suorasta auringosta, koska en ikinä muista juoda tarpeeksi ja saan auringosta migreenikohtauksia ja ihottumaa.

8) kesäsade vai kesätuuli

Kesätuuli helteellä on ihana! Kesäsade menettelee silloin, kun ripsii hiukan ja keli vähän viilenee, mutten arvosta koko kesän kestäviä kaatosateita.

9) lavatanssit vai festarit

Festareille kaipailen, vaikken ole kotonani tungoksessa tai telttamajoituksessa. Lavatanssit vaatisivat enemmän tanssitaitoa, joka on omalla kohdallani jäänyt hiukan vaillinaiseksi. Nimimerkillä vanhojen tanssien tukiopetuksessa aikanaan.

10) roadtrip vai riippumatto

Roadtripit on iha mahtavia. Ystävien kanssa niitä tehtiin paljon opiskeluaikoina. Ihan extempore lähdettiin johonkin lähikaupunkiin käymään. Riippumattoa en ole ikinä omistanut. Tutuilla sitä kokeilin lapsena ja pois pääseminen oli liian hankalaa silloin 😀

11) hiirenkorvat vai syreenintuoksu

Syreenin tuoksu on mieleeni. Töissä monen talon pihalla on syreenejä ja ne kyllä piristävät raskasta työpäivää ihanalla tuoksullaan.

12) mato-onki vai golfmaila

Minigolffi on oikein kivaa kesäpuuhaa. Ongella en ole käynyt sitten lapsuusaikojen. Kärsivällisyys ei riitä odotteluun. Haluan tuloksia heti!

Tuskainen yö

Eilen oli ihana päivä, jolloin ulkoilu, aurinko ja leffailtailu miehen kanssa yhdistyivät hyvään ruokaan, juomaan ja herkutteluun. Illalla olo oli ähkyinen ja tukkoinen, mutten kiinnittänyt siihen juurikaan huomiota, sillä ärtyneen suolen omistajana olen tottunut kaikenlaisiin mahatuntemuksiin.

Yöllä heräsin kuitenkin puristavaan, mutta samalla viiltävään, kipuun. Kipu sijoittui oikealle puolelle vatsaa ja niin ylös, että umpparin voi sulkea heti pois. Vatsan hierominen ja jumppaaminen eivät auttaneet, vaikka yleensä niistä on apua ummetustunteen kanssa. Kipu säteili voimakkaasti muualle vatsaan ja selkään.

Vessaan menin lähinnä sen vuoksi, että sikiöasennossa tuntui hyvältä olla. Suoli alkoi kuitenkin toimia ja samalla tunsin miten pahoinvointiaalto iski. Tuska hiessä juoksin hakemaan ämpäriä, jota ei löytynyt. Päädyin muovisen kulhon kanssa takaisin vessaan. Mitään ei kuitenkaan kulhoon päätynyt, vaikka olo oli sanalla sanoen kuvottava.

Nukahtelin vessaan kivuista huolimatta ja jossain kohtaa päätin vain mennä sänkyyn. Googlasin sappivaivat ja mahataudit, mutta olin jotenkin onnistunut nukahtamaan siihen sikiöasentoon muutamaksi tunniksi.

Aamulla herättyäni olo oli niin hirveä, että päädyin soittamaan tyksiin. Sieltä neuvottiin ottamaan panadol ja burana, ja pysyttelemään kotona.

Särkylääkkeet pysyivät sisällä ja alkoivat helpottaa kipua. Olo on jo parempi, mutta pelkään, että sama toistuu, kun lääkkeiden vaikutus lakkaa. Samalla jännittää myös tuleva työviikko…